tiistai 18. syyskuuta 2007

Olemme jälleen yhteydessä

yhteydessä ja koneella. joka on hyvä asia. tai se voi olla myös huono asia, riippuen siitä paljonko siitä tulee riitaa. ensimmäiset riidat koneesta (konteksti) on jo tullut. hyvä oli kone. ostimme sen gigantista ja innostuneena (tatu-pekka) laitettiin piuhat kiinni ja kone päälle. se jäi luuppaamaan windowsin asennukseen. näes nykyään vista-käyttis on esiasennettuna uusiin koneisiin, ja sitten se siinä ensimmäisen käynnistyskerran aikana asentuu lopullisesti jonka jälkeen voi tehdä järjestelmän palautuslevyn. windows-miehet eivät kuitenkaan olleet ottaneet huomioon sitä, että jos se se ?=*^*P järjestelmä kaatuu siinä välissä, niin ei sitten oo palautuslevyä eikä järjestelmää. joten kone vietiin seuraavana päivänä takas giganttiin, missä odoteltiin kaksi tuntia pelaten guitar herota ja ajellen formulaa (tatu) ja nyt se sitten vihdoinkin toimii, aikamoisen säädön jälkeen. ja vista on hidas, tuntuu että ois vanha kone uudella käyttiksellä.

"kone kone, muuta ei oo" tokaisee hilde tässä välissä. tarkoitus olis laittaa tänne niitä hääkuvia ja muut kuvat intian matkasta seuraavalla vapaa-ajalla. hildekin varmaan kirjottelee tänne jossain vaiheessa jotain, koska sen pitää aina päästä "purkamaan".

uudessa asunnossa on kivaa, 50m2 ja parkettilattiat, uus jääkappi ja muut vehkeet. kiva on olla ja mukavaa. kauhee vuokra. pastori savolainen kertoi sellasesta jutusta eilen solumiitissä että uskova on huonolla tolalla sillon kun sillä alkaa olla "mukavaa" ja se ei enää halua mennä eteenpäin ja muuttua. astua ulos siitä omalta mukavuusvyöhykkeeltä niin g. verwer sitä kutsuu. siinä alkaa mukautua "tämän maailman menoon" ja kohta Jeesus ja uskon asiat ovat vain osa elämää eikä elämä. tässä hienon koneen ja 3M yhtyeyden ja parkettilattioiden (ja vaimon!) kanssa sitä helposti vois jumiutua tällaseen naminami-oloon. sitten jäis se mistä se sisältö siihen elämään tulee ja alkais tuntua tyhjältä taas. ja sit mietitään miks on ongelmia. kun on yritetään täyttää pulloo ulkopuolelta niin menee paljon mehua (tai viiniä, ihan miten vaan) hukkaan.

Hilde kerskuu että Jumala on kyllä sitä pitäny iha hyvin hereillä. joka on hieno juttu. se kuulemma vaan ei oo mitään kerskumista koska se hereillä pitäminen ei oo mitään positiivista, tai siis sillä hetkellä ei ainakaan oo. se onkin hieno juttu sen tähden että sitten voi mua välillä herätellä, ja onkin herätelly.

hienoa olla naimisissa.

//t-p

ps. uus hieno kone raksuttaa koko ajan niinku ois vanha lousku. jos jollain on tarjota ilmaseks laillista xp-käyttistä niin ottakaa muhun yhteyttä. älkää käyttäkö vistaa.